• Etusivu
  • Uutiset
  • Selvitys: Uudet maakunnat sopeuttavat talouttaan alusta alkaen

Selvitys: Uudet maakunnat sopeuttavat talouttaan alusta alkaen

Sote-kustannusten huono ennakoitavuus sekä ikääntymisen vaikutukset kustannusten kasvuun siirtyvät 1.1.2019 kunnilta uusien maakuntien haasteiksi. Perlacon Oy:n HTT Eero Laesterän ja KTM Tuomas Hanhelan maakunnan liitoille tekemien laskelmien mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 miljardia euroa.  Arvio tukee valtioneuvoston sote-ja- maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.

Maakunnittain menojen kasvun hidastumis- tai tulon lisäystarve vuoteen 2030 on seuraava:

Sopeutustarve asukasta kohti laskettuna vaihtelee maakunnittain Pohjois-Karjalan 295 eurosta Varsinais-Suomen 715 euroon. Suhteutettuna maakunnan asukkaiden verotettavaan tuloon veroprosentti vaihtelisi vuonna 2030 kuvitteellisena Päijät-Hämeen 1,84 veroprosenttiyksiköstä Lapin 4,5 veroprosenttiyksikköön.

Eero Laesterän mukaan maakuntien sopeuttamistarve on todellisuudessa tätäkin suurempi. On arvioitu, että maakuntien rahoitettavaksi tulee lisäksi esimerkiksi ns. VARHE-maksuja 300 miljoonaa euroa, palkkaharmonisaatiokuluja 300 miljoonaa euroa, tietohallinnon kuluja 300 miljoonaa euroa, yhtiöittämisiä ja niiden pääomakuluja 250 miljoonaa euroa. Kokonaisuutta ei ole otettu lisäävänä tekijänä huomioon laskennassa, koska siitä ei vielä ole olemassa tarkkaa arviota.

Kuntien sote-palvelusopimuksista lopulta kallis lasku asukkaille

Sopeutumistavoite on mahdollista saavuttaa, mutta maakuntien on toimittava heti alussa oikealla ja sopeutuvalla kasvu-uralla, sanoo Laesterä. Käytännössä maakunnat joutuvat etsimään keinoja taloutensa tasapainottamiseksi. Näiksi on esitelty esimerkiksi tehokkaampien palveluprosessien kehittämistä, valinnanvapausmallin käyttöönottoa, palveluiden digitalisointia ja harvoin tarvittavien palveluiden keskittämistä.

Uudistuksen myötä kuntien yksityisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset siirtyvät uuteen maakuntaan. Jos pitkäkestoiset sopimukset estävät maakunnan tehostamistoimenpiteet eikä talous tasapainotu, lisäkustannukset maksaa - maakuntien verotusoikeuden puuttuessa - valtio. Tosiasiassa valtionkin rahoitus kerätään verotuloina maakuntien ja kuntien asukkailta. Näin ollen sopimusten vuoksi kyseisten kuntien asukkaat joutuvat maksamaan palveluistaan enemmän kuin siinä tilanteessa, että maakunta saisi järjestää palvelut koko maakunnan kannalta tehokkaimmalla tavalla. Maakunta voi myös joutua perimään aiempaa suurempia asiakas- ja käyttömaksuja, arvioi Laesterä.

Kuntatalouden uhkana valtionosuuden raju vähenemä vuonna 2018

Perlaconin selvitys tukee aiempia selvitystuloksia, joiden mukaan sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien talouteen positiivisesti. Yli puolet kuntien menojen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirryttyä uudistuksessa perustettaville maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoitavaa. Selvitystä tehtäessä kunnat ovat pelänneet, että niiden varoihin puututaan entiseen tapaan, jos maakunnat eivät saavuta taloudellista tasapainoa. Tämä on mahdollista, jos veroastetta ei tavoitteen mukaan nosteta mutta myös siksi, jos maakunnat eivät kuntien toimenpiteiden vuoksi pysty sopeutumaan.

Kuntatalouden mahdollinen rapauttaja voi tulla vastaan jo ennen uudistuksen toteutumista. Kuntaliitto on ennakkolaskelmissaan arvioinut kuntakohtaisia valtionosuuden muutoksia: tällä kertaa useissa kunnissa laskuja vuodesta 2017 vuoteen 2018. Heti realisoituvat muutokset ovat useissa kunnissa huomattavasti suurempia kuin mitä uudistuksen jaksotettu rahoitusmuutos on vuoteen 2024. Valtionosuusalenema tarkoittaa joissakin kunnissa jopa kolmen veroprosenttiyksikön painetta veroprosenttiin vuonna 2018. Alenema perustuu aiempiin sopimuksiin kuntien ja valtion välillä. Jos kunnat pystyvät käyttämään hyödyksi kiky-sopimuksen menoja hillitsevää osaa, nettotappio vähenee.

Selvityksen taustaa

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä tekivät selvityksen maakunnan liitoille liittyen sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutuksiin kunnissa ja uusissa maakunnissa.

Summaan on päästy laskemalla maakunnittain sote- ja palo-pelastustoimen sekä non-sote kustannusten kasvu vuoteen 2030 ja vähentämällä tästä yleiskatteellisen rahoituksen muutos vuoteen 2030 tultaessa. Vaikka maakuntien tulot kasvavat, kasvavat myös menot, ja jotta suunniteltu rahoitus riittäisi pitämään maakuntien tuloksen tasapainossa, on menojen kasvua pystyttävä hidastamaan.

Sopeutustarve tarkoittaa käytännössä sitä määrää, jolla menojen kasvua olisi hidastettava tai vastaavasti sitä, kuinka maakuntien tuloja olisi kasvatettava, jotta menot voitaisiin rahoittaa. Tämä sopeutustarve on laskettu maakunnittain sekä euroina, euroina maakunnan asukasta kohden ja veroprosenttiyksiköiksi muutettuna. Laskettu veroprosentti tarkoittaa sitä, kuinka paljon maakunnan olisi kerättävä kunnan tuloveron tapaan veroja vuonna 2030, jos menojen kasvu ei sopeutuisi varattuun rahoitukseen.

Selvitysraportti on liitetiedostona.

Lisätietoja:
HTT Eero Laesterä, Perlacon Oy puh.0400 735 772
KTM Tuomas Hanhela, Perlacon Oy, puh. 050 359 8426
maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, Kymenlaakson Liitto, puh. 040 548 0311

Attachments:
Download this file (PERLACON Tiedotus 2017-06-07.pdf)PERLACON Tiedotus 2017-06-07.pdf1278 kB
Tutustu kuvagalleriaan!

Tehää yhes Kymenlaaksos! Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

Avaa kuvagalleria

Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

Tilaa RSS-syöte

KYMENLAAKSON LIITTO

  • PL 35, 48601 KOTKA
  • Karhulantie 36 B
  • Toimisto on avoinna arkisin
  • Ma-Pe klo 9-15