Väliaikaisen valmistelutoimielimen (Vaten) kokouksessa 6.9.2018 käsitellyt asiat

Väliaikaisen valmistelutoimielimen (Vaten) kokouksessa 6.9.2018 käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Osallisuus maakuntauudistusvalmistelussa
  • Maakuntatalouden koetalousarvion laadinta
  • Hyvinvoiva Kymenlaakso - Raportti Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin ja terveydentilasta
  • Kymenlaakson tietohallinnon toimintamalli, alueverkkosuunnitelma, maakunnan kokonaisarkkitehtuuri ja maakunnan palveluiden järjestäjän roolin vaikutus tietojärjestelmiin sekä valmistelun tilannekatsaus
  • Ajankohtaiskatsaus
  • Maakuntauudistusseminaari 12.12.2018
  • Maakuntauudistuksen uudet rekrytoinnit
  • Minä työntekijänä oman muutoksen ohjaajana keskustelusivusto
  • Kymenlaakson maakunta- ja sote-uudistuksen järjestämiskäsikirjaa valmistelevan työryhmän perustaminen 1.10.2018 lähtien

 

Lisätietoa käsitellyistä asioista

Kymenlaakson maakunta- ja sote-uudistuksen uutisia

Uusimmassa Kymenlaakson maakunta- ja sote-uudistuksen uutiskirjeessä kerrotaan seuraavista asioista:

  • Avoimet työpaikat: Kymsote
  • Kymenlaakson maakunnan poliittinen päätöksentekojärjestelmä
  • Kymsoten alkuun neljä kuukautta
  • Hyvinvoiva Kymenlaakso -raportti
  • Kulttuurisote ja Kymenlaakso
  • Järjestö 2.0: Yhes enemmän!
  • Omamaakunta.fi ja maakuntavalmistelun määräajat

Uutiskirje 6/2018

Uutiskirjeet löytyvät uusikymenlaakso.fi -etusivulta kohdasta Oikopolkuja > Lähetetyt uutiskirjeet

Sote-kuntayhtymän ylin johto valittu

Carean hallitus on valinnut sote-kuntayhtymän johtavat viranhaltijat Nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti 

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean hallitus päätti kokouksessaan 29.6.2018 uuden, vuonna 2019 aloittavan sote-kuntayhtymän ylimmän johdon valinnoista. 

Hallitus valitsi 

  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajan virkaan hyvinvointipalvelujohtaja Päivi Mattilan (Haminan kaupunki)
  • Aikuisten monialaisten palvelujen johtajan virkaan sosiaali- ja terveysjohtaja Marjo Seurin (Miehikkälän kunta)
  • Mielenterveys ja päihdepalvelujen johtajan virkaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Heli Kainulaisen (Kotkan kaupunki)
  • Terveyden ja ikääntymisen palvelujen johtajan virkaan palvelujohtaja Jorma Haapasen (Kotkan kaupunki)
  • Vastaanotto- ja kuntoutuspalvelujen johtajan virkaan terveysjohtaja Kati Homasen (Kotkan kaupunki)
  • Sairaalapalvelujen johtajan virkaan johtajaylihoitaja Pia Rantamäen (Carea)
  • Koti-, asumis- ja hoivapalvelujen johtajan virkaan ikääntyneiden palveluiden vs. johtaja Tuula Jaakkolan (Kouvolan kaupunki)
  • Sosiaalityön palvelujohtajan virkaan hankejohtaja Anu Salosen (Carea)
  • Hallintojohtajan virkaan lakimies Ari Nevalaisen (Carea)
  • Hallintoylilääkärin virkaan terveysjohtaja Kari Kristerin (Kouvolan kaupunki)
  • Johtajaylilääkärin virkaan operatiivisen vastuuyksikön vs. päällikkö Arto Toivasen (Carea)
  • Palvelujen kehittämisen johtajan tehtävään sote-uudistuksen asiakkuuspäällikkö Lauri Lehdon (Carea)
  • Osaamisen johtamisen johtajan tehtävään henkilöstöpäällikkö Maija Kaltakarin (Carea)

Nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti Osallisuuden palveluiden johtajan virkaan ei valittu ketään, vaan hallitus päätti laittaa viran julkisesti haettavaksi ajalla 16.7.-10.8.2018.

 

Hyvinvoiva Kymenlaakso -raportti

Kymenlaakson maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on valmisteltu tammikuusta 2017 alkaen monialaisessa asiantuntijatyöryhmässä osana Kymenlaakson sote-projektiryhmän toimintaa. Valmistelutyössä lähtökohtana on ollut, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakunnan yhteinen tehtävä yhteisten asukkaiden hyväksi.

Hyvinvoiva Kymenlaakso -raportti ohjaa alueellista hyvinvointikertomustyön valmistelua. Alueellinen hyvinvointikertomus määrittelee, mitä maakunta tekee asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Se kuvaa kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä ja on tärkeä strategisen johtamisen väline.

Raportti sisältää kuvauksen hyte-työryhmän työskentelystä, Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, organisoitumisesta, resursseista kunnissa ja alueella sekä johtopäätökset ja ehdotukset jatkotoimiksi. Raportissa on käytetty Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilatietoja. Kansallisia tietolähteitä (Sotkanet, työterveyslaitoksen tilastot, TEA-viisari) täydennettiin tilaamalla erillisraportti ”Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain Kymenlaaksossa 2017” (Mäkelä, Iida & Aro, Timo).

Kymenlaakson hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteiksi työryhmä esittää seuraavaa: ”Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus… 1) elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen, 2) terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen, 3) elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä sekä 4) merkitykselliseen elämään.

Raportissa esitetään ehdotus Kymenlaakson maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta, koordinaatiosta ja yhteistyöstä sekä kuvataan rakenteet näiden tehtävien hoitamista varten. Yhteisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspintojen pohdinnan tuloksena on syntynyt konkreettinen ehdotus ”Hyvinvoiva Kymenlaakso”-verkostosta.

Tulevan syksyn aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteisiä asioita, tekemistä ja toimintaa suunnitellaan maakunnan, kuntien ja järjestötoimijoiden kanssa. Sote-koordinaattori jatkaa hyte-valmistelun koordinointia tukenaan monialainen osaajien joukko. Valmistelevia työryhmiä ovat: Hyte-järjestäjän tehtäviä valmisteleva ryhmä, kuntien ja maakunnan hyvinvointikoordinaattoreiden ryhmä ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ryhmä. Hyvinvoiva Kymenlaakso -verkoston toiminta ja tavoitteet suunnitellaan myöhemmin valmistelun edetessä.

Yksi keskeinen maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteista on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Suomessa eikä Kymenlaaksossa ole pystytty riittävästi vaikuttamaan erojen kaventumiseen. Erot näkyvät mm.  sairastavuudessa ja elintavoissa. Olen useasti kuullut mainittavan alueen ongelmana ja haasteena ”ylisukupolvisen huono-osaisuuden”. Erojen aiheuttajina ovat tutkijoiden mukaan edelleen asema työelämässä, tulo- ja koulutustaso tai lapsuuden olosuhteet.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä voidaan myös onnistua kustannusten hillinnässä, joka on toinen tärkeä uudistuksen peruste ja tavoite. Lisäksi maakunnalla ja kunnilla on mahdollista saada lisärahoitusta hyvin onnistuneesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä (lisävaltionosuus, ns. hyte-kerroin). Tämän vuoksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmisteluun tarvitaan monialaista ja poikkihallinnollista asiantuntemusta niin kunnista kuin tulevista maakunnan palveluista, yksityissektorilta ja järjestöistä. Asukkaiden osallistamiseen oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan myös uudenlaisia menetelmiä. Tulen tapaamaan kuntien edustajia, Kymsoten johtoa ja järjestökenttää kuluvan syksyn aikana erityisesti yhteistyötä vaativissa hyte-asioissa.
Haluan kiittää kaikkia mukana olleita valmistelijoita tehdystä työstä. Jatkamme jälleen innolla työskentelyä yhdessä.”
 
- Kymenlaakson Liiton maakunnallisen hyte-ryhmän puheenjohtaja ja sote-koordinaattori Kirsi-Marja Karjalainen.

Lisätietoja: Sote-koordinaattori Kirsi-Marja Karjalainen, Kymenlaakson Liitto
kirsi-marja.karjalainen(at)kymenlaakso.fi

Attachments:
Download this file (Hyvinvoiva Kymenlaakso_raportti.pdf)Hyvinvoiva Kymenlaakso -raportti1415 kB

Kymenlaakson maakuntaan asukas- ja strategialähtöinen poliittinen päätöksentekojärjestelmä – alustavat linjaukset

Kymenlaakson poliittisen johdon seminaarissa touko - kesäkuun vaihteessa on valmisteltu ja maakunnan poliittinen ohjausryhmä on ohjeistanut Kymenlaakson maakunnan tulevaa poliittista päätöksentekojärjestelmää. Poliittisen johdon seminaarin tavoitteena oli muodostaa yhteinen tahtotila Kymenlaakson maakunnan tulevasta poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä. Palautekyselyn perusteella seminaari onnistui erinomaisesti. Valmistelua jatketaan edelleen lautakuntapohjaisen hybridimallin pohjalta.

Lautakuntapohjainen hybridimalli
Lautakuntapohjaisella hybridimallilla tarkoitetaan organisaatiota, joka sisältää sekä valiokuntia että lautakuntia. Valiokuntia ovat strategia- ja tulevaisuusvaliokunta sekä monialaisten palveluiden valiokunta. Strategia- ja tulevaisuusvaliokunta valmistelee maakunnan kehittämisen sekä kansainvälisen ja kansallisen roolin kannalta keskeisiä asioita. Monialaisten palveluiden valiokunta tarkastelee maakunnan palvelukokonaisuuksia ja palveluintegraatiota asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulmasta. Valmistelussa määritellään valtuutetuista ja varavaltuutetuista muodostettavien valiokuntien roolia maakunnan ohjauksessa. Päätöksentekoeliminä ovat maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä lautakunnat. Hybridimalli vahvistaa valtuuston poliittista johtajuutta ja strategisten tavoitteiden vaikutusta, esim. elinvoiman, työllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä kansainvälisyyden osalta.

Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet 
Kymenlaakson päätöksenteossa huomioidaan asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet. Erilaisten osallistumismahdollisuuksien lisäksi on vaikuttamistoimieliminä nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto, ruotsinkielinen vaikuttamistoimielin ja järjestöfoorumi. Maakunnan nimeämät edustajat osallistuvat Etelä-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston ja romaniasiain neuvottelukunnan toimintaan. Asukkaiden osallistamista tukevat myös asiakas- ja alueraadit.

Maakuntavaltuusto
Demokratian turvaamiseksi tulevia maakuntia johtavat vaaleilla valitut maakuntavaltuustot. Ne päättävät maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta.
Jokaisella maakunnalla on maakuntavaltuusto, joka vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää maakunnan ylintä päätösvaltaa. Palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset päättää maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut maakunnassa toimitettavissa maakuntavaaleissa. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja maakunnan muut toimielimet sekä valitsee maakuntajohtajan. Maakuntahallitus johtaa maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta.

Maakuntalain mukaan maakunnan ylin johtava viranhaltija on toistaiseksi tai määräajaksi valittava maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto hallintosäännössä päättää muusta poliittisesta ja henkilöstöorganisaatiosta. Maakuntavaltuuston tehtävistä säädetään maakuntalaissa. Maakuntavaltuustoa päättää muun muassa maakuntastrategiasta, maakunnan hallintosäännöstä sekä maakunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Päätöksenteosta säädetään maakuntalaissa, jota valmistelee valtionvarainministeriö sekä vaalilaissa, jota valmistelee oikeusministeriö.  (Lähde: https://alueuudistus.fi/paatoksenteko).

Eduskunta käsittelee maakunta- ja sote-lainsäädäntöä syysistuntokaudella. Tavoitteena on lainsäädännön hyväksyminen 11-12 / 2018.
Luonnos Kymenlaakson maakunnan poliittiseksi päätöksentekojärjestelmäksi on liitteenä.

Lisätietoja:
Muutosjohtaja Jussi Lehtinen, jussi.lehtinen(at)kymenlaakso.fi
 
 
Tilaa RSS-syöte
Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

KYMENLAAKSON LIITTO

PL 35, 48601 KOTKA
Karhulantie 36 B
Toimisto on avoinna arkisin
Ma-Pe klo 9-15

MUUTOSTOIMISTO

Karhulantie 30,2krs
48600 KOTKA