PUHUTAAN MAAKUNNAN MUUTTAMISESTA

Juha Kouvo, TE-toimiston johtaja

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat perinteisesti kuullun ymmärtämiskokeilla. Myös luetun ymmärtämistä testataan. Tuttu tilanne ympäri vuoden näin virkamiehenä. Kaikenlaista kuullun ja luetun ymmärtämistä pukkaa pitkin vuotta aina ministeriöistä saakka.

Kabinettiagendan implementointi starttasi diskurssilla fiskaalisesta devalvaatiosta globaalissa ja universaalissa kontekstissa objektina priorisoida kausaalisessa konjunktuurissa analogiset metaforat optimoiden faktat fiskaalisesta työllisyyden hoidosta.

Hallitusohjelman toimeenpano käynnistyi keskustelulla arvonlisäverojen korottamisesta ja työnantajamaksujen alentamisesta osana maailmanlaajuista taloudellista kokonaisuutta tavoitteena asettaa tärkeysjärjestykseen syyt ja seuraukset yhdenmukaistaen kielikuvat ja keskittyen tosiasioihin käytettävistä olevista määrärahoista työllisyyden hoidosta.

Siis, TÄH!? Vaikeuksia luetun ymmärtämisessä? Vaikka eri sanoin ja selvällä suomenkielellä oikein kahteen kertaan sanottu!

Vaikka kuinka pinnistelee niin joskus käy niin, että ymmärtää, mutta ei ymmärrä. Ymmärtää kyllä tekstin ja sen sisällön, mutta ymmärrys loppuu tekstin tarkoituksen kohdalla. Tai toisinpäin. Mitä silloin tapahtuu: jatkanko ikiaikaisia paikallisia perinteitä, keksinkö pyörän uudelleen vai toiminko vanhojen armeijaperinteiden mukaisesti eli järkähtämättä noudatan annettuja käskyjä pilkkuakaan muuttamatta?

Olemme nyt maakuntauudistuksessa ottaneet ensiaskeleita uuden toimintamallin suuntaan. Tuntuu että välillä kipitetään eteen, välillä harpotaan taakse. Jossain välissä otetaan vaihto- ja sivuaskeleitakin. Vaikka kehittämisessä ja muutosten läpiajamisessa ei edelleenkään pärjää sprintteri, niin alkaa olla aika päästä tarkastelemaan asioita todellisen tekemisen kautta. Jos aikatauluista aiotaan pitää kiinni. Tai siis kun.

Maakuntauudistukseen liittyvässä asiantuntijavalmistelussa tulevat jatkossa toivottavasti entistä vahvemmin nousemaan esiin faktat, joiden perusteella muutostarpeita niin toimintamalliin kuin resurssien toimintokohtaiseen jakautumiseenkin pääsee arvioimaan. Samalla toivottavasti aina vaan kauemmas väistyvät ennakkoasenteiden muokkaamat mielikuvat eli vaihtoehtoiset faktat päätösten tekemisessä.

Jatkossakin tarvitaan esimerkiksi osaavan työvoiman ja sitä tarvitsevien työnantajien kohtaamisessa avuksi kaikki käytettävissä olevat resurssit. Olemassa olevaa osaamista ei saa hukata, kun uusia toimijoita ja toimintatapoja haetaan aiempaa markkinalähtöisemmin. On sitä eletty ennenkin. Jatkossa tarvitaan myös entistä saumattomampaa palveluiden yhteispeliä esimerkiksi työvoiman palveluiden ja SOTE-palveluiden välille. Juuri tämän kaltaisiin konkreettisiin ratkaisuihin halutaan päästä käsiksi, kun maakunnan kasvupalveluita uudistetaan. Muutokset tehdään aluetta, sen asukkaita ja yrityksiä, ei hallintoa, valtapolitiikkaa tai virkamiehiä, varten!

Aika usein nousee erilaisissa asiakas- ja asukaskyselyissä esiin kritiikki tiedon kulkua ja avoimuutta kohtaan. Kun kääntää asian toisinpäin, niin ainakaan minä en voi välttyä siltä huomiolta, että kyllähän meistä jokainen saa nykyisin sekä tietoa että mielipiteensä kuuluville ihan eri tavalla kuin aiemmin. Näin on niin Kymenlaaksossa kuin sen ulkopuolellakin. Välineitä on jos jonkinlaisia ja mielipiteitä oikein kerätään asiasta kuin asiasta. Aina on jokin kysely menossa. Saa tietoa. Ja saa sanoa.

Lukiessasi tätä kirjoitusta tältä sivustolta sinulla on konkreettisesti käytössä yksi kanava saadaksesi sekä tietoa että kertoaksesi mielipiteesi palveluiden parantamiseksi Kymenlaaksossa. Näille sivuille on avoimesti kerätty maakuntauudistuksessa käytettävissä oleva aineisto. Kiitos maakuntauudistuksen kimpussa  puurtavien puolesta, että olet tämän välineen ottanut käyttöösi! Osana maakunnan kehittämistyötä puhutaan ja kirjoitetaan siis asioista. Ja kuunnellaan! Otetaan toinen huomioon. Eikä jätetä asioita puheiden tasolle vaan muutetaan niitä yhdessä. Parannetaan maakuntaamme. Ja eletään maakunnassa myös työelämän ulkopuolella. Ollaan ihmisiksi.

 

Marjut Kettusen Kärjessä blogi STM:n sivuilla



IkäOpastin-hankkeen projektipäällikkö Marjut Kettusen blogi STM:n sivuilla:


Asiakkaiden tarpeista uudenlaiseen asiakasohjaukseen

Kymenlaaksossa on käynnistynyt myös keskitetyn asiakasohjauksen kehittämishanke osana I&O-kärkihanketta. Kehittämisen edetessä olen useasti miettinyt, miten yhteinen ymmärrys asiakasohjauksesta luodaan ja miten erilaiset toimintakulttuurit vaikuttavat ajattelutapoihimme.

Miten yhteen sovitetaan tehokkuuteen ja kustannussäästöön liittyvät toiveet aitoon asiakaslähtöisyyteen? Pois oppiminen tuotantolähtöisestä organisaatiosta asiakkaiden tarpeista lähtevään vaikuttavaan toimintaan vaatii yhteistä oppimisprosessia.

Lue koko blogi


Sote-uudistuksessa haetaan tehokkuutta ja toimivia malleja hallituksen kärkihankkeiden kautta. Kymenlaaksossa osallistutaan
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa -kärkihankkeeseen. Sitä toteutetaan Kymenlaakson IkäOpastin-hankkeella, jossa kehitetään keskitettyä ikääntyvien asiakas- ja palveluohjausmallia koko maakuntaan.

Katsaus sote-valmisteluun

Annikki Niiranen
Sote-projektijohtaja

Sote-uudistus on Suomen historian suurin hallinnon uudistus. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä Kymenlaaksossa on maakunta.

Viime vuoden aikana maakunnallinen SOTE Projektiryhmä on kartoittanut Kymenlaakson palvelujen nykytilan. Parhaillaan menossa on esivalmisteluvaihe, jonka aikana suunnitellaan tulevaisuuden palvelujen tuottamisen rakenne. Tavoitteena on siirtää painopiste raskaammista kevyempiin ja korjaavasta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Valmistelutyötä tehdään kolmessa elämäkaareen perustuvassa kohderyhmässä: Lasten ja nuorten palvelut, Aikuisten palvelut ja Ikääntyneiden palvelut.

Valtakunnallisesta näkökulmasta sote-uudistuksessa eletään merkittäviä hetkiä. Hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksesta sekä niihin liittyvistä muista lakiesityksistä annettiin eduskunnalle 2.3.2017.

Valinnanvapautta koskeva esitys on lausuntokierroksella ja lausuntoaikaa 28.3.2017 saakka. Yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiirien johtajat ovat esittäneet huolestuneisuutensa uudistuksen aikataulusta valinnanvapautta koskien. Tämä sama huoli tuli esille myös ministeri Rehulan ja sairaanhoitopiirien johtajien tapaamisessa viime viikolla. Jaan saman huolen ja mielestäni Sipilän hallituksen kesällä 2015 julkaisema tiekartta olisi ollut varsin oikeanlainen etenemistapa. Sen mukaan ensin valmisteltaisiin sote-uudistus, tämän jälkeen monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen ja viimeisenä valinnan vapauden laajentaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käsittelyssä kaksi poikkeuslupahakemusta Kymenlaaksosta: Kouvolan akuuttilääketieteen päivystys sekä rakennuslupa Ratamo-keskukselle ja Kymenlaakson keskussairaalan uudisrakentamiselle ja peruskorjaukselle. Nämä päätökset tulevat kevään aikana, ja osaltaan viitoittavat sote-palvelurakennetta Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson sote-työskentely jatkuu suunnitelman mukaan. Työryhmät valmistelevat tulevia palveluketjuja ja palvelujen kokonaisuuksia. Työn tulee olla valmista huhtikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen maakunnan sote-projektiryhmä kokoaa esitykset ja tekee niiden pohjalta ehdotuksen uudeksi palvelutarjoomaksi ja palvelurakenteeksi Kymenlaaksossa.

Työryhmien esitykset toimivat myös pohjana maakunnan palvelujen järjestämisen suunnittelussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valmistelee järjestäjän käsikirjaa, joka ilmestyy toukokuussa. Tämä yleinen järjestämisen työkirja täydentyy maakunnallisilla tehtävillä ja määräyksillä – näin saamme järjestäjän käyttöön monituottajamallissa tarvittavan ohjausjärjestelmän, jolla voimme varmistaa kaikkien tuottajien toimimisen yhteisesti sovitulla tavalla ja turvata palvelujen saumattomuuden asiakkaille ja potilaille.

Valmisteluaikataulu on tiukka. Kevään aikana meillä tulee olla kuvattuna konkreettisesti, miten siirrämme palvelutarjonnan painopistettä peruspalveluihin, miten lisäämme digitaalisia palveluita ja miten parannamme tuottavuutta ja leikkaamme kustannuksia niin, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut jonottamatta turhaan.

 

Kohti digitalisaatiota

Tietohallinto ja ICT työryhmän puolesta pj. Sirpa Mäntynen, puh 040 543 4756

Sote-ja maakuntauudistuksessa puhutaan paljon digiloikasta. Uudistuksen tavoitteena on toiminnan muutos ja sen tärkeänä välineenä on digitalisaatio. Tietohallinto ja tietojärjestelmät tukevat uudistuksen toteuttamista. Oman haasteensa tuo tiukka aikataulu. Se pakottaa priorisoimaan ICT:n keskeisiin osakokonaisuuksiin.

Kymenlaakson valmistelua tietohallinnon osalta on tehty kahdessa alatyöryhmässä: tietohallinto ja ICT-palvelut.

Tietohallintoryhmä keskittyy tietojärjestelmiin ja julkisiin hallintotehtäviin kuten tietoturvaan ja tietosuojaan. Tietojärjestelmien osalta on kartoitettu nykytilaa sekä sovellusten että niihin liittyvien sopimusten osalta. Vuoteen 2019 siirrytään pääsääntöisesti nykyisillä järjestelmillä vaikkakin lopulliset valinnat tehdään myöhemmin. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestelminä tulevat olemaan siirtymävaiheessa terveydenhuollon Effica (Lifecare) ja sosiaalihuollon Effica. ICT- palveluiden työryhmän tehtävänä on tuottaa esitys maakunnallisesta tietoverkkoratkaisusta ja tietoliikennepalveluista.

Ryhmät toimivat aktiivisesti yhteistyössä sekä sote- että makuprojektin kanssa. Sote-projekti tuottaa palvelua koskevat linjaukset liittyen myös tietojärjestelmiin.

Kymenlaakso on osallistunut valtakunnalliseen valmisteluun osana maakuntadigiverkostoa. Verkostossa vaihdetaan tietoa valmistelun etenemisestä sekä kansallisesti että eri maakunnissa. Valtakunnallisten tukipalveluiden organisoitumista on seurattu myös tiiviisti, erityisesti Tieto-ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen (ICT-palvelukeskus) valmistelua. Se tuottaa tietohallinto-, tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalveluja maakunnille ja valtion viranomaisille. Tarkemmat palvelukuvaukset ja palvelut ovat suunnitteluvaiheessa. ICT- palvelukeskus on suunniteltu perustettavaksi kesällä 2017.

Sote- ja maakuntauudistus on iso muutos, jossa on paljon haasteita liittyen myös tietojärjestelmiin. Mutta se on myös iso mahdollisuus, jota tuetaan lainsäädännöllä. Esimerkkinä vaikkapa mahdollisuus yhteiseen asiakas/potilasrekisteriin. Parhaillaan lausunnolla olevassa esityksessä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tavoitellaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen sisällön laajentamista: Niihin voitaisiin tallentaa asiakasasiakirjojen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, ohjaukseen, valvontaan, toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tiedonhallintaan liittyviä tietoja tai asiakirjoja sekä hyvinvointitietoa.

Lakiluonnoksen mukaan asiakastiedot tallennettaisiin yhteen asiakasrekisteriin. Asiakastietojen käsittely perustuisi esitettävään lainsäädäntöön, asiakas- ja hoitosuhteeseen sekä ammattihenkilölle annettuihin käyttöoikeuksiin sekä asiakkaan antamaan suostumukseen ja kielto-oikeuteen. Kymenlaakson tavoitteena on yksi asiakasrekisteri ja yhteinen tietojärjestelmäympäristö, joten asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta on käynnistetty esiselvitystyö kohti yhteistä tavoitetta.

Digitalisaation osalta tehdään tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten kärkihakkeiden kanssa ja tältäkin osa-alueelta on kerätty nykytilatietoa samaan aikaan kun haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, millä varmistetaan palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja kustannustehokkuus.

Tehää yhes Kymenlaaksos!

 

Maakunnassa saavutettu sotesopu - Jaakko Mikkolan blogi

Maakuntauudistuksen johtoryhmä linjasi periaatteet tammikuun 2017 kokouksessaan. Myös maakunnan sote-työryhmä pääsi yksimielisyyteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä maakunnassa. Sotesovun syntymistä oli kauan odotettu – ja nyt on saavutetulle yksimielisyydelle annettava kaikki tuki ja sitä edelleen vahvistettava. Sote edellä menevässä uudistuksessamme juuri sotesopu onkin ensiarvoisen tärkeää. - Onneksi olkoon kaikille sotesovun saavuttamisessa mukana olleille!

Esivalmisteluvaiheen työsuunnitelma

Esivalmistelusuunnitelma 1.0 hyväksyttiin maakuntauudistuksen johtoryhmässä tammikuussa 2017. Sen pohjalta laaditaan parhaillaan työsuunnitelmaa, jossa sote- ja maakuntauudistuksen eri toimenpiteet saavat vastuutahot ja aikataulun.

Väliaikaishallinto aloittaa loppuvuodesta 2017

Mikäli eduskunta ehtii käsitellä maakuntauudistuksen ison lakipaketin juhannukseen mennessä, väliaikaishallinto aloittaa suunnitellussa aikataulussaan 1.7.2017. Aloitukseen saattaa tulla tekninen viivästys, mutta - niin tai näin – joka tapauksessa loppuvuodesta 2017 maakunnissa siirryttäneen uuden juridisen henkilön eli maakunnan aikaan. Nämä uudet maakunnat voivat jo rekrytoida henkilöstöä väliaikasihallinnon tarpeisiin. Maakuntavaalit järjestetään 28.1.2018. Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu maaliskuussa 2018.

Kymenlaaksossa edelleen tekemisen meininki

Kymenlaakson sote- ja maakuntauudistuksen monet valmisteluryhmät, työryhmät ja tiimit jatkavat 2017 tiivistä työtään – ja maakunnassa on edelleen se sama tekemisen meininki, jolla aloitimme elokuussa 2016. Tiukka aikataulu tekee työstä jäntevän – otetaankin se mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana! Maakuntapalvelut etenevät soten tapaan kohti väliaikaishallinnon alkamista.

Jaakko Mikkola
Maakuntajohtaja

 

Kasvua ja töitä - Satu Mäkelän blogi

 

Maakuntauudistuksen myötä Työ- ja elinkeinoministeriö päätti uudistaa ajatteluaan elinkeinopolitiikassa ja työpolitiikassa. Uudeksi ohjenuoraksi otettiin Kasvun agenda. Tämä tarkoittaa erityisesti työpolitiikassa jossain määrin paradigman muutosta. Yrityksiä tuetaan ja kannustetaan kasvamaan ja laajentamaan markkina-alueitaan. Kasvuyritys voi olla minkä kokoinen tahansa. Pienimpiä yhden hengen yrityksiä autetaan palkkaamaan sitä ensimmäistä työntekijää. Pk-yrityksiä autetaan uudistamaan liiketoimintaansa ja lähtemään vientimarkkinoille. Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa tuetaan. Kansainvälistymisen ja viennin avuksi uudistetaan Team Finland-palveluita. Kaikenkokoisille yrityksille pyritään löytämään ja kouluttamaan sopivaa ja osaavaa työvoimaa. Yritysten kasvun seurauksena syntyy työpaikkoja ja kansantalouteen positiivista nousua.

Maakunnissa tarjotaan 1.1.2019 alkaen Kasvupalveluja. Aiemmat ELY-keskusten ja TE-toimistojen yrityspalvelut ja työ- ja elinkeinopalvelut yhdistetään ja uudistetaan tämän otsikon alle. Kasvupalvelua tarjotaan alueellisesti ja valtakunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. Asiakkaita tuetaan yrityksen elinkaaren ja henkilön työuran eri vaiheissa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset palvelut rakennetaan niin, että yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin. Tarkoitus on käyttää hyödyksi tilaaja-tuottajamallia. Näinhän on laajasti toimittu tähänkin saakka. Työttömille työnhakijoille on tarjottu ostopalveluina hankittuja koulutuksia ja valmennuksia. Starttirahalausunnot on ostettu. Yrityspalveluissa on kehittämistoimissa käytetty kilpailutettuja konsulttirekistereitä, joista asiakas on voinut valita yritykselleen sopivimman sparraajan. Näin olemme jo luoneet palveluntuottajamarkkinaa. Tämä työ jatkuu.

Maakunnallisten kasvupalvelujen sisällön ja tuotantotavan päättää maakunta. Tietyt tehtävät sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä ja ne jäävät maakunnan itsensä tuotettaviksi. Kasvupalvelun asiakkaalla on oikeus valita palveluntuottaja maakunnan nimeämien palveluntuottajien joukosta. Palvelutarve kuitenkin arvioidaan maakunnan toimesta eli kyse ei ole subjektiivisesta oikeudesta. Maakunnan tulee yhteensovittaa Kasvupalvelunsa valtakunnallisiin Kasvupalveluihin (Tekes, Finnvera, Finpro ym), Maaseutuohjelman yritysrahoitukseen sekä seudullisten toimijoiden tarjoamiin yrityspalveluihin. Yhteistyö ja koordinaatio vaaditaan myös ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta yritysten viesti osaamistarpeista ja niiden ennakoinnista välittyy. Tarkoitus on välttää päällekkäisyyksiä ja luoda asiakaslähtöinen palvelupolku, niin työnhakija-asiakkaalle kuin kasvua hakevalle yritykselle.

Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheessa haastetaan asiakkaat ja sidosryhmät yhdessä miettimään millaisia olisivat juuri meidän maakuntamme tarvitsemat kasvupalvelut. Alueellisille vapauksille ja valinnoille on tilaa. Tarkoitus on myös markkinaehtoisesti kokeilla erilaisia palveluita ja pitää niitä tarjolla kysynnän mukaan. Kasvupalvelulakia tarkentavasta rahoituslaista on tarkoitus tehdä mahdollistava ja kannustaa tekemään uusia innovatiivisia asioita. Uudet liiketoimintamallit, uusiutuva työelämä ja muuttuva talous antavat mahdollisuuden innovatiivisiin ja rohkeisiin hankintoihin. Malli on uudenlainen, mutta erittäin kiinnostava. Hyvä tästä tulee, jollei sitten priima.

mietiskeli Satu Mäkelä

Kaakkois-Suomen ELY-keskus / E-vastuualueen johtaja

  • 1
  • 2
Tutustu kuvagalleriaan!

Tehää yhes Kymenlaaksos! Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

Avaa kuvagalleria

Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

KYMENLAAKSON LIITTO

  • PL 35, 48601 KOTKA
  • Karhulantie 36 B
  • Toimisto on avoinna arkisin
  • Ma-Pe klo 9-15