Katsaus sote-valmisteluun

Annikki Niiranen
Sote-projektijohtaja

Sote-uudistus on Suomen historian suurin hallinnon uudistus. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä Kymenlaaksossa on maakunta.

Viime vuoden aikana maakunnallinen SOTE Projektiryhmä on kartoittanut Kymenlaakson palvelujen nykytilan. Parhaillaan menossa on esivalmisteluvaihe, jonka aikana suunnitellaan tulevaisuuden palvelujen tuottamisen rakenne. Tavoitteena on siirtää painopiste raskaammista kevyempiin ja korjaavasta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Valmistelutyötä tehdään kolmessa elämäkaareen perustuvassa kohderyhmässä: Lasten ja nuorten palvelut, Aikuisten palvelut ja Ikääntyneiden palvelut.

Valtakunnallisesta näkökulmasta sote-uudistuksessa eletään merkittäviä hetkiä. Hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksesta sekä niihin liittyvistä muista lakiesityksistä annettiin eduskunnalle 2.3.2017.

Valinnanvapautta koskeva esitys on lausuntokierroksella ja lausuntoaikaa 28.3.2017 saakka. Yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiirien johtajat ovat esittäneet huolestuneisuutensa uudistuksen aikataulusta valinnanvapautta koskien. Tämä sama huoli tuli esille myös ministeri Rehulan ja sairaanhoitopiirien johtajien tapaamisessa viime viikolla. Jaan saman huolen ja mielestäni Sipilän hallituksen kesällä 2015 julkaisema tiekartta olisi ollut varsin oikeanlainen etenemistapa. Sen mukaan ensin valmisteltaisiin sote-uudistus, tämän jälkeen monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen ja viimeisenä valinnan vapauden laajentaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käsittelyssä kaksi poikkeuslupahakemusta Kymenlaaksosta: Kouvolan akuuttilääketieteen päivystys sekä rakennuslupa Ratamo-keskukselle ja Kymenlaakson keskussairaalan uudisrakentamiselle ja peruskorjaukselle. Nämä päätökset tulevat kevään aikana, ja osaltaan viitoittavat sote-palvelurakennetta Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson sote-työskentely jatkuu suunnitelman mukaan. Työryhmät valmistelevat tulevia palveluketjuja ja palvelujen kokonaisuuksia. Työn tulee olla valmista huhtikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen maakunnan sote-projektiryhmä kokoaa esitykset ja tekee niiden pohjalta ehdotuksen uudeksi palvelutarjoomaksi ja palvelurakenteeksi Kymenlaaksossa.

Työryhmien esitykset toimivat myös pohjana maakunnan palvelujen järjestämisen suunnittelussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valmistelee järjestäjän käsikirjaa, joka ilmestyy toukokuussa. Tämä yleinen järjestämisen työkirja täydentyy maakunnallisilla tehtävillä ja määräyksillä – näin saamme järjestäjän käyttöön monituottajamallissa tarvittavan ohjausjärjestelmän, jolla voimme varmistaa kaikkien tuottajien toimimisen yhteisesti sovitulla tavalla ja turvata palvelujen saumattomuuden asiakkaille ja potilaille.

Valmisteluaikataulu on tiukka. Kevään aikana meillä tulee olla kuvattuna konkreettisesti, miten siirrämme palvelutarjonnan painopistettä peruspalveluihin, miten lisäämme digitaalisia palveluita ja miten parannamme tuottavuutta ja leikkaamme kustannuksia niin, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut jonottamatta turhaan.

 

Kohti digitalisaatiota

Tietohallinto ja ICT työryhmän puolesta pj. Sirpa Mäntynen, puh 040 543 4756

Sote-ja maakuntauudistuksessa puhutaan paljon digiloikasta. Uudistuksen tavoitteena on toiminnan muutos ja sen tärkeänä välineenä on digitalisaatio. Tietohallinto ja tietojärjestelmät tukevat uudistuksen toteuttamista. Oman haasteensa tuo tiukka aikataulu. Se pakottaa priorisoimaan ICT:n keskeisiin osakokonaisuuksiin.

Kymenlaakson valmistelua tietohallinnon osalta on tehty kahdessa alatyöryhmässä: tietohallinto ja ICT-palvelut.

Tietohallintoryhmä keskittyy tietojärjestelmiin ja julkisiin hallintotehtäviin kuten tietoturvaan ja tietosuojaan. Tietojärjestelmien osalta on kartoitettu nykytilaa sekä sovellusten että niihin liittyvien sopimusten osalta. Vuoteen 2019 siirrytään pääsääntöisesti nykyisillä järjestelmillä vaikkakin lopulliset valinnat tehdään myöhemmin. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestelminä tulevat olemaan siirtymävaiheessa terveydenhuollon Effica (Lifecare) ja sosiaalihuollon Effica. ICT- palveluiden työryhmän tehtävänä on tuottaa esitys maakunnallisesta tietoverkkoratkaisusta ja tietoliikennepalveluista.

Ryhmät toimivat aktiivisesti yhteistyössä sekä sote- että makuprojektin kanssa. Sote-projekti tuottaa palvelua koskevat linjaukset liittyen myös tietojärjestelmiin.

Kymenlaakso on osallistunut valtakunnalliseen valmisteluun osana maakuntadigiverkostoa. Verkostossa vaihdetaan tietoa valmistelun etenemisestä sekä kansallisesti että eri maakunnissa. Valtakunnallisten tukipalveluiden organisoitumista on seurattu myös tiiviisti, erityisesti Tieto-ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen (ICT-palvelukeskus) valmistelua. Se tuottaa tietohallinto-, tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalveluja maakunnille ja valtion viranomaisille. Tarkemmat palvelukuvaukset ja palvelut ovat suunnitteluvaiheessa. ICT- palvelukeskus on suunniteltu perustettavaksi kesällä 2017.

Sote- ja maakuntauudistus on iso muutos, jossa on paljon haasteita liittyen myös tietojärjestelmiin. Mutta se on myös iso mahdollisuus, jota tuetaan lainsäädännöllä. Esimerkkinä vaikkapa mahdollisuus yhteiseen asiakas/potilasrekisteriin. Parhaillaan lausunnolla olevassa esityksessä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tavoitellaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen sisällön laajentamista: Niihin voitaisiin tallentaa asiakasasiakirjojen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, ohjaukseen, valvontaan, toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tiedonhallintaan liittyviä tietoja tai asiakirjoja sekä hyvinvointitietoa.

Lakiluonnoksen mukaan asiakastiedot tallennettaisiin yhteen asiakasrekisteriin. Asiakastietojen käsittely perustuisi esitettävään lainsäädäntöön, asiakas- ja hoitosuhteeseen sekä ammattihenkilölle annettuihin käyttöoikeuksiin sekä asiakkaan antamaan suostumukseen ja kielto-oikeuteen. Kymenlaakson tavoitteena on yksi asiakasrekisteri ja yhteinen tietojärjestelmäympäristö, joten asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta on käynnistetty esiselvitystyö kohti yhteistä tavoitetta.

Digitalisaation osalta tehdään tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten kärkihakkeiden kanssa ja tältäkin osa-alueelta on kerätty nykytilatietoa samaan aikaan kun haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, millä varmistetaan palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja kustannustehokkuus.

Tehää yhes Kymenlaaksos!

 

Maakunnassa saavutettu sotesopu - Jaakko Mikkolan blogi

Maakuntauudistuksen johtoryhmä linjasi periaatteet tammikuun 2017 kokouksessaan. Myös maakunnan sote-työryhmä pääsi yksimielisyyteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä maakunnassa. Sotesovun syntymistä oli kauan odotettu – ja nyt on saavutetulle yksimielisyydelle annettava kaikki tuki ja sitä edelleen vahvistettava. Sote edellä menevässä uudistuksessamme juuri sotesopu onkin ensiarvoisen tärkeää. - Onneksi olkoon kaikille sotesovun saavuttamisessa mukana olleille!

Esivalmisteluvaiheen työsuunnitelma

Esivalmistelusuunnitelma 1.0 hyväksyttiin maakuntauudistuksen johtoryhmässä tammikuussa 2017. Sen pohjalta laaditaan parhaillaan työsuunnitelmaa, jossa sote- ja maakuntauudistuksen eri toimenpiteet saavat vastuutahot ja aikataulun.

Väliaikaishallinto aloittaa loppuvuodesta 2017

Mikäli eduskunta ehtii käsitellä maakuntauudistuksen ison lakipaketin juhannukseen mennessä, väliaikaishallinto aloittaa suunnitellussa aikataulussaan 1.7.2017. Aloitukseen saattaa tulla tekninen viivästys, mutta - niin tai näin – joka tapauksessa loppuvuodesta 2017 maakunnissa siirryttäneen uuden juridisen henkilön eli maakunnan aikaan. Nämä uudet maakunnat voivat jo rekrytoida henkilöstöä väliaikasihallinnon tarpeisiin. Maakuntavaalit järjestetään 28.1.2018. Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu maaliskuussa 2018.

Kymenlaaksossa edelleen tekemisen meininki

Kymenlaakson sote- ja maakuntauudistuksen monet valmisteluryhmät, työryhmät ja tiimit jatkavat 2017 tiivistä työtään – ja maakunnassa on edelleen se sama tekemisen meininki, jolla aloitimme elokuussa 2016. Tiukka aikataulu tekee työstä jäntevän – otetaankin se mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana! Maakuntapalvelut etenevät soten tapaan kohti väliaikaishallinnon alkamista.

Jaakko Mikkola
Maakuntajohtaja

 

Kasvua ja töitä - Satu Mäkelän blogi

 

Maakuntauudistuksen myötä Työ- ja elinkeinoministeriö päätti uudistaa ajatteluaan elinkeinopolitiikassa ja työpolitiikassa. Uudeksi ohjenuoraksi otettiin Kasvun agenda. Tämä tarkoittaa erityisesti työpolitiikassa jossain määrin paradigman muutosta. Yrityksiä tuetaan ja kannustetaan kasvamaan ja laajentamaan markkina-alueitaan. Kasvuyritys voi olla minkä kokoinen tahansa. Pienimpiä yhden hengen yrityksiä autetaan palkkaamaan sitä ensimmäistä työntekijää. Pk-yrityksiä autetaan uudistamaan liiketoimintaansa ja lähtemään vientimarkkinoille. Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa tuetaan. Kansainvälistymisen ja viennin avuksi uudistetaan Team Finland-palveluita. Kaikenkokoisille yrityksille pyritään löytämään ja kouluttamaan sopivaa ja osaavaa työvoimaa. Yritysten kasvun seurauksena syntyy työpaikkoja ja kansantalouteen positiivista nousua.

Maakunnissa tarjotaan 1.1.2019 alkaen Kasvupalveluja. Aiemmat ELY-keskusten ja TE-toimistojen yrityspalvelut ja työ- ja elinkeinopalvelut yhdistetään ja uudistetaan tämän otsikon alle. Kasvupalvelua tarjotaan alueellisesti ja valtakunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. Asiakkaita tuetaan yrityksen elinkaaren ja henkilön työuran eri vaiheissa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset palvelut rakennetaan niin, että yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin. Tarkoitus on käyttää hyödyksi tilaaja-tuottajamallia. Näinhän on laajasti toimittu tähänkin saakka. Työttömille työnhakijoille on tarjottu ostopalveluina hankittuja koulutuksia ja valmennuksia. Starttirahalausunnot on ostettu. Yrityspalveluissa on kehittämistoimissa käytetty kilpailutettuja konsulttirekistereitä, joista asiakas on voinut valita yritykselleen sopivimman sparraajan. Näin olemme jo luoneet palveluntuottajamarkkinaa. Tämä työ jatkuu.

Maakunnallisten kasvupalvelujen sisällön ja tuotantotavan päättää maakunta. Tietyt tehtävät sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä ja ne jäävät maakunnan itsensä tuotettaviksi. Kasvupalvelun asiakkaalla on oikeus valita palveluntuottaja maakunnan nimeämien palveluntuottajien joukosta. Palvelutarve kuitenkin arvioidaan maakunnan toimesta eli kyse ei ole subjektiivisesta oikeudesta. Maakunnan tulee yhteensovittaa Kasvupalvelunsa valtakunnallisiin Kasvupalveluihin (Tekes, Finnvera, Finpro ym), Maaseutuohjelman yritysrahoitukseen sekä seudullisten toimijoiden tarjoamiin yrityspalveluihin. Yhteistyö ja koordinaatio vaaditaan myös ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta yritysten viesti osaamistarpeista ja niiden ennakoinnista välittyy. Tarkoitus on välttää päällekkäisyyksiä ja luoda asiakaslähtöinen palvelupolku, niin työnhakija-asiakkaalle kuin kasvua hakevalle yritykselle.

Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheessa haastetaan asiakkaat ja sidosryhmät yhdessä miettimään millaisia olisivat juuri meidän maakuntamme tarvitsemat kasvupalvelut. Alueellisille vapauksille ja valinnoille on tilaa. Tarkoitus on myös markkinaehtoisesti kokeilla erilaisia palveluita ja pitää niitä tarjolla kysynnän mukaan. Kasvupalvelulakia tarkentavasta rahoituslaista on tarkoitus tehdä mahdollistava ja kannustaa tekemään uusia innovatiivisia asioita. Uudet liiketoimintamallit, uusiutuva työelämä ja muuttuva talous antavat mahdollisuuden innovatiivisiin ja rohkeisiin hankintoihin. Malli on uudenlainen, mutta erittäin kiinnostava. Hyvä tästä tulee, jollei sitten priima.

mietiskeli Satu Mäkelä

Kaakkois-Suomen ELY-keskus / E-vastuualueen johtaja

100 päivää maakuntajohtajana – ”Kymenlaakso 2.0”


Jaakko Mikkola
Maakuntajohtaja
Landskapsdirektör
Sata päivääni maakuntajohtajana Kymenlaakson liitossa tuli täyteen marraskuun alkupäivinä. Palasin tuttuun taloon elokuun 2016 alussa – alkoi ”Kymenlaakso 2.0”. Hyvä henki – osaava henkilökunta. Työkenttäni laajentui maakuntauudistuksen myötä reformin koordinointiin. Ministeriö oli kesän aikana vastuuttanut maakunnan liitot koordinoimaan uudistusta. Maakunnan liitot perivät valmisteluvastuun kaikkialla maassa.

Kymenlaakso oli kyllä edelleen sama upea maakunta kuin ennenkin, ”Kymenlaakso 1.0:n” aikana 1996-2003 – raja, rata, meri, joki… Kuitenkin haasteet olivat nyt kasvaneet melkoisesti. ”Kymenlaakso 2.0” oli alkanut lupaavasti, joten innolla tuumasta toimeen! Elokuussa piirrettiin yhdessä saman tien uusi laatikkoleikki: maakuntahallitus uudistuksen kärkeen ja muutosjohtaja samasta organisaatiosta, Kymenlaakson liiton johtoryhmästä. Työkenttä näytti valtavalta eikä visiokaan heti näyttänyt aivan selkeältä, mutta sen sijaan into uuden maakunnan rakentamiseen oli vahva.

”Tehläh yhles Kymenlaaksos!”
Avuksi saatiin nopeasti kymenlaaksolainen hyvä yhteishenki! - Kymenlaakson kunnat, ELY-keskus, TE-keskus, Carea ja pelastuslaitos lähtivät yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa tekemään uutta maakuntaa. Olihan kyseessä meidän kaikkien yhteinen maakuntamme. Maakunnan oloissa massiivinen erilaisten johto-, ohjaus- ja valmisteluryhmien, puheenjohtajien ja sihteeristön kokouskaruselli alkoi pyöriä tauotta. Muutosta johtava maakuntahallitus kokoontui välillä linjaamaan isoja päätöksiä. Mukana oli tekemisen meininki.

Yhteishengellä onkin koko ajan ollut keskeinen merkitys monissa työpajoissa ja aivoriihissä, joita kokousten välissä on keritty järjestää. Haasteista huolimatta on vallinnut yhteinen tahto ja visio rakentaa Kymenlaaksosta vahva eteläsuomalainen maakunta, jonka logistinen sijainti Suomessa on erinomainen.

Lisää kierroksia sotemakuun
Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti etenee talvella eduskuntakäsittelyyn. Kymenlaakson sotemakun maakuntamessut järjestetään 7.12.2016. Vuodenvaihteessa 2016/17 sote- ja maakuntauudistus on saamassa uuden sote-projektijohtajan. Talvella 2017 on aika vahvistaa myös tukipalvelujen valmisteluryhmiä projektipäälliköillä… Ja jos eduskunta talven aikana korjauksin hyväksyy käsittelemänsä lakipaketin, kaikki loputkin maakunnan liiton käytössä vielä olevat voimavarat voidaan sen jälkeen vapauttaa sote- ja maakuntauudistuksen hyväksi.

Tämän lisäksi vuonna 2017 tarvitaan vielä lisää valtion tukea uusien maakuntien ylösajoon – paljon nyt luvattua enemmän. Väliaikaishallinnonhan on tarkoitus aloittaa jo kesällä 2017.
Mikäli valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus etenee hallituksen suunnitelmien mukaan, kevättalvella 2017 tulisi päättää väliaikaishallinnon järjestämisestä. Uskon meidän pääsevän siitäkin yhteisymmärrykseen kuten esivalmisteluvaiheesta elokuussa 2016. Vahva luottamushenkilöiden osallistuminen tarvitaan myös väliaikaishallinnon tueksi.

Kun mottomme pohjoiskymenlaaksolaisittain kuuluu ”Tehläh yhles Kymenlaaksos!”, eteläkymenlaaksolaisittain se voisi kuulua vaikkapa ”Tehää porukas Kymenlaaksos!” tai esimerkiksi Pyhtään Munapirtissä ”Vi gör det tillsammans i Kymmenedalen!”.

KAS ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar

ELYistä tärkeä osa tulevia maakuntia


Ylijohtaja Leena Gunnar

Vuonna 2010 aloittaneisiin ELY-keskuksiin yhdistettiin aiemmat TE-keskusten ja tiepiirien sekä osia ympäristökeskusten ja lääninhallitusten palveluista. Johtava ajatus oli koota valtion alueelliset kehittämistehtävät saman katon alle. Puhuttiin suurimmasta hallintouudistuksesta sataan vuoteen.

Koko ELY-keskusten olemassa olon ajan käyntiin on lähtenyt toinen toistaan seuranneita hallinnon kehittämishankkeita, keskeisimpänä tavoitteenaan hallinnon, tehtävien ja palvelujen kokoaminen. Vaikka suurimmat hankkeet sellaisinaan eivät ole toteutuneet, ELYjen tehtävien keskittäminen alueiden ominaispiirteiden, osaamisen ja yhteistyön pohjalta on edennyt mm. rakennerahastoasioissa, kala- ja vesiasioissa, älyliikenteen kehittämisessä ja infrahankinnoissa. Keskittämistä on tehty sekä ELYjen välillä että ELYjen sisällä. Keskittämisillä on saatu synergiahyötyjä, resurssien parempaa hyödyntämistä ja erityisosaamista.

Aiempia kehittämishankkeita laajempana on vauhdilla lähtenyt käyntiin maakuntauudistuksen valmistelu. ELY-keskukset ovat tiiviisti mukana niin hankkeen valtakunnallisessa kuin maakunnallisessakin valmistelussa. Merkittävä osa vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien palveluista tuleekin olemaan nykyisiä ELY-palveluja. Siihen asti ELYn palvelut tuotetaan nykypohjalta tavoitteena, että muutos ei heikennä asiakkaiden palveluja eikä heikennä meneillään olevaa kehittämistä.

Se, kuinka suuri osa ELYjen tehtävistä ja palveluista uusiin maakuntiin siirtyy, on osin epäselvää. Suurimmat auki olevat kysymykset liittyvät tienpitoon ja ympäristöpalveluihin. Noin puolet ELYn ympäristöosaamisesta on hallituksen keväisen linjauksen perusteella siirtymässä uuteen valtion valtakunnalliseen virastoon. Alueellinen tienpito on lakiluonnoksessa linjattu maakunnan tehtäväksi, mutta liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan Liikenneverkkoyhtiön perustamista. Toteutuessaan yhtiö ottaa vastuulleen valtion tie-, rata- ja vesiväylät.

Oma lukunsa Kaakossa on kahden maakunnan ELY. Sekä henkilöresurssit, osaaminen että määrärahat on alueella puristettu tuottamaan keskitetysti palvelut kahdelle maakunnalle. Nykyiset henkilöresurssit eivät riitä tehtävien kaavamaiseen jakamiseen.

Miten resurssit sitten voidaan saada riittämään uudistuksessa? Tärkeää on saada tehtäviä hoidettua alueiden yhteistyönä jatkossakin. Päätösvalta ja ratkaisujen teko tulee kuitenkin tapahtua jokaisessa maakunnassa. Tulevat maakunnat – mukana niissä pääosin nykyiset ELYt – voivat hakea uusiakin yhteistyössä hoidettavia asioita. Hallituksen linjauksen mukaan tehtävien uudelleenjärjestelyissä minimoidaan henkilöstön siirtymiset paikkakunnalta toiselle, mikä on myös tehtävissä työskentelevän henkilöstön vahva toive. Henkilöiden työpanosta lienee kuitenkin mahdollista jakaa maakuntien kesken tarvittaessa. Asiakkaiden kannalta tärkeintä on turvata osaaminen ja palvelujen toimivuus. Myös digitalisoinnissa tulee edetä.

Maakuntahallinnon toteutuessa kaikille uusille maakunnille tulee yhtä lailla voida turvata taloudelliset lähtökohdat palvelujen hoitoon ja järjestämiseen. Osana uudistuksen valmistelua tullaan pohtimaan mm. määrärahojen jakoperusteita. On syytä olla hereillä.

Aluehallinnon laajasta yhteistyöverkostosta voi olla merkittävää hyötyä maakuntien kehittämiselle niin nyt kuin myös uusien maakuntien aloittaessa.

 

Tutustu kuvagalleriaan!

Tehää yhes Kymenlaaksos! Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

Avaa kuvagalleria

Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

KYMENLAAKSON LIITTO

  • PL 35, 48601 KOTKA
  • Karhulantie 36 B
  • Toimisto on avoinna arkisin
  • Ma-Pe klo 9-15