Asiakkaan Kymenlaakso

 

Lauri Lehto, asiakkuuspäällikkö Sote Kymenlaakso

Osaammeko katsoa sotea ihmisen näkökulmasta? 

Silmiini tökkäsi oheinen kuvaotsikko 31.10. Helsingin Sanomissa: ”Ylä-Savon sote-kokeilussa voi jo valita yksityisen terveyskeskuksen. Kunnalliset markkinoivat itseään rakennusten kuvilla, yksityiset ihmisillä.” Kyllä vain. Ei ole helppoa sijoittaa ihmistä julkisten palveluiden ytimeen, ei palvelun antajaa, saati saajaa – laitetaan keskiöön ennemmin rakennus. 

Polvesi on ollut kipeä jo pitkään. Varsinkin kävelylenkkien jälkeen sen sisäsyrjä ärtyy. Pitäisikö mennä lääkäriin? Todennäköisesti toimit kuten suurin osa meistä ja pyrit ensin selvittämään Internetistä mistä on kyse. Hakusanat ohjaavat Sinut vauva.fi -sivustoille ja Terveyskirjaston artikkeleihin. Yksityisten lääkäriasemien mainokset ”Saat heti ajan” ja ”nopeasti ortopedille” vilkkuvat sivupalkeissa. Apteekit esittelevät ratkaisuksi kipugeelejä, joku yritys polvitukiaan, eräs fysioterapiaa. Jonkin ajan selailtuasi olet melko varma, että polvessasi on ammattilaisen tutkimusta ja hoitoa vaativa vaiva. Käyntisi työterveyshuollossa on hyödytön. Työterveyslääkärisi ehdotti ortopedin tutkimusta, pitäisi ehkä magneettikuvatakin. Et mene, koska käynti erikoislääkärillä olisi maksettava itse. Vakuutuksesi ei kata kuin tapaturmat. Saat muutaman päivän sairausloman ja tulehduskipulääkkeitä. Kivut jatkuvat. Päätät kohta varata ajan kotikuntasi terveyskeskuksesta. Alkaa polku joka on viitoitettu jumppaohjeilla, kipulääkekuureilla, sairauslomapäivillä, toistuvilla terveyskeskuskäynneillä ja hyödyttömillä röntgen -tutkimuksilla. Elät kivun kanssa puolitoista vuotta, kunnes viimein lääkäri kirjoittaa lähetteen ortopedille. Polvesi leikataan, konservatiivinen hoitolinja ei ollut sittenkään oikea. Muistelet, että tutullasi oli sama tilanne jokin vuosi sitten. Hän vain palasi töihin kolmen viikon jälkeen oireiden äitymisestä, koska työnantaja oli ottanut laajan hoitoturvavakuutuksen.  

Ehkä jompaakumpaa yli- tai alihoidettiin. Lopputulos ainakin oli molemmissa sama. Selvää on, että kannustimissa ja hoitosuositusten noudattamisessa on epätasaisuutta. Halvemmilla kustannuksillakaan ei pitkää palvelupolkua lukuisine kontakteineen voi perustella. Asetelma on asiakkaalle kohtuuton ja kokonaiskustannusten muodostumisen näkökulmasta ennen pitkää kestämätön. Esimerkin kohdalla kyse oli kiireettömästä ja ei kovin vakavasta terveysongelmasta. Itselläni oli pari vuotta sitten vaikea silmätulehdus joka olisi ilman nopeaa ja asiantuntevaa hoitoa johtanut näköni pysyvään heikkenemiseen. Jouduin turvautumaan yksityiseen lääkäriasemaan koska terveyskeskuslääkärillä Helsingissä ei ollut tarvittavaa mikroskooppia (eikä osaamista tutkia laitteella). Kyseinen lääkäri ei nähnyt tarpeelliseksi lähettää lisätutkimuksiin vaan passitti minut kotiin kosteutustippojen kera. Huolestuneena menin yksityiselle silmälääkärille, sain ajan vielä samalle päivälle. En hetkeäkään liian aikaisin, sanoi tohtori tutkittuaan mikroskoopilla. Silmän pysyvä vaurio olisi ollut varmaa jos olisin toiminut terveyskeskuslääkärin ohjeiden mukaan.      

Missä vika?

Julkisen sektorin rahoituspohjan heikettyä systeemi on nyrjähtänyt asiakkaan näkökulmasta täysin vinksalleen. Julkiset rahat on yritetty saada riittämään palveluiden saatavuutta rajoittamalla. Saatavuuden heikentymisestä on seurannut patoutunutta kysyntää ja ohivirtausta – lasku tulee jossain muodossa lopulta aina. Tilannetta voisi verrata vaikka kiinteistön tai auton ylläpitoon: jos säästät perushuolloissa, riskit kasvat ja lopulta tulee kalliita remontteja. Pahimmillaan sote-asiakkaat hoidetaan päivystyksessä tai erikoissairaanhoidossa, kun asia olisi alkujaan voitu hoitaa kotona tai terveyskeskuksessa. Kyse on systeemivirheestä. Asiakkaan hyöty, arvo ei ohjaa tehokkaasti julkisia varoja. Asiakkaan tarpeeseen ei vastata oikeaan aikaan tai oikealla palvelutasolla. En väitä, etteikö jokainen julkisen sektorin työntekijä ja virkavastuullinen yrittäisi parhaansa. Budjettiorganisaatiot vain ovat ohjelmoituja huolehtimaan omistaan. Yksittäisessä palvelukanavassa toiminta voi julkisissa palveluissa olla hyvinkin asiakaskeskeistä ja sujuvaa, mutta jos asiakas tarvitsee useita eri palveluita, putoaa hän rattaiden väleihin. Asiakkaan kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa.

Muutos on ovella

”Ei huvita, kun ei ole pakko”. Tuotantotalouden professori Paul Lillrank väitti kärjekkäästi Uusi Suomi -lehdessä (15.6.2015), että hallituksen tavoittelema 3 miljardin säästö olisi saavutettavissa pelkästään jo ottamalla nykyiset parhaat käytännöt laajalti käyttöön. Tähän ei siis tarvittaisi edes innovaatioita. Mutta kun ”ei huvita”.  

”Se, ettei huvita on vähän roisisti sanottu, mutta niin asiat voi tällä hetkellä tulkita. Ei huvita, kun ei ole pakko. Ongelma vain työnnetään veronmaksajille, potilasjonot kasvavat ja sitten vain heilutellaan käsiä tai haukutaan hallitusta. Tarvitaan järeitä taloudellisen ohjauksen menetelmiä. Oletusarvoisesti ongelmia pitäisi lähestyä palveluprosesseja kehittämällä", Lillrank sanoo artikkelissa.

Sote-uudistuksessa vinoumaa on tarkoitus korjata luomalla lähes kuuden miljardin euron valinnanvapausmarkkinat, erottamalla järjestäjä ja tuottaja toisistaan ja lisäämällä valtion ohjausta. Maakuntien välisellä vertailulla levitetään parhaita käytäntöjä. Tietoa yhteismitallistetaan. Palveluntuottajana maakunnan liikelaitoksen on keskityttävä tuottamaan palvelut joista markkinat eivät huolehdi. Maakunnalla on oltava myös omaa sote-keskustoimintaa.

Soten ytimessä on asiakas. Lakiluonnos sanoo, että palvelujen pitää olla yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne pitää toteuttaa väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunta järjestäjänä huolehtii siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia.

Asiakaskeskeisyydellä säästöä    

Perinteisesti asiakaskeskeisyydellä on ajateltu olevan jotakin pehmeitä arvoja edustavaa, vastakohta tuotannon tehokkuudelle ja taloudellisuudelle.  Palveluiden sisältö ja ominaisuudet on irrotettu vain laatuteemaan kuuluvaksi ikään kuin asiakkaan näkökulman huomiointi tarkoittaisi ydinpalvelun päälle tuotettua lisäarvoa, kultareunusta. Sille on nimikin: laatukustannus. Ymmärrysvajeesta kertoo myös se, että asiakaslähtöisyyttä on palveluorganisaatioissa toteutettu lähinnä vain vuotuisilla tyytyväisyyskyselyillä. Seurauksena kuvailua asiakkaiden tyytyväisyyden tilasta. Oli aihetta tai ei, varsin harva on tehnyt tulosten perusteella muutoksia toimintaansa. Erään tutkimuksen mukaan lähes kaikki organisaatiot mittaavat asiakastyytyväisyyttä joskus mutta vain joka toinen suunnittelee muutoksia ja vain joka 10. organisaatio toteuttaa muutoksia kyselyidensä perusteella (Customer champions). Pääteltävä on että suurimassa osassa organisaatiossa tehdään turhaa työtä siksi koska ei ymmärretä mitä kokonaisvaltainen asiakaskeskeisyys päälle liimatun sijaan voisi antaa.

Asiakaskeskeisyys on palveluorganisaation keskeisin toimintaa ohjaava periaate. Toteutuakseen sen on ulotuttava asiakasrajapinnasta strategisen johtamisen tasolle ja yli hallintorajojen.  Asiakaskeskeisyydestä puhuttaessa tarkoitetaan kokonaiskuvaa asiakkuuden elinkaaresta juurisyistä tarpeisiin, tarpeista muodostuvaan kysyntään, interventioihin, niiden vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen. Tämä asiakkuuden laaja elinkaari muodostaa lähtökohdan organisaation palveluiden suunnittelulle, asiakasnäkökulmaan käännettynä arvon tuotannolle. Tältä pohjalta voimme löytää toimivia ratkaisuja kysymyksiin kuten, miten vähentää kokonaiskysyntää? Onko järkevää tarjota kaikille samanlaisia palveluratkaisuja, jos väestön tarpeet kuitenkin eroavat toisistaan? Minkälaisiin tarveryhmiin väestö jakautuu? Mitkä ovat lapsen huostaanoton tai ikäihmisen toistuvien päivystyskäyntien taustalla olevat juurisyyt? Voisimmeko vaikuttaa taustasyihin tai ennakoida jotenkin kalliiden ja epätarkoituksenmukaisten palveluiden käyttöä? Mitkä palvelukanavat vastaavat kunkin asiakasryhmän tarpeisiin parhaiten? Mistä sähköisistä palveluista olisi hyötyä, miten tuemme parhaiten omahoitoa? Mitkä ovat asiakkaan koko palvelupolun kokonaiskustannukset, entä vaikutus, hyöty asiakkaalle? Mikä on vaikuttava määrä palvelua, missä rajahyöty alkaa heiketä?  Vastaukset näihin esimerkkikysymyksiin edustavat ”kovaa tuotannonohjausta” parhaimmillaan ja asiakkaan näkökulmasta sitä hyvää palvelua eikä vain kultareunuksia. Ristiriitaa ei ole, päinvastoin.

Esimerkiksi Sitrassa asiakaskeskeisyys on ymmärretty maakuntien olemassaolon tarkoituksen ytimeen kuuluvaksi: "Uusien maakuntien on rakennuttava vaikuttavuuden eetokselle, vahvasti tulostavoitelähtöisesti ja elämänkaaren mittaista hyvinvointia luoden. Tähän pääsemiseksi tarvitsemme ymmärrystä maakunnan asukkaiden tilasta ja toiveista. Lisäksi pitkän aikavälin kassavirroista ja niihin vaikuttavista tekijöistä pääluokittain, yli kaikkien hallinnonalojen.”

Käytännössä asiakas saadaan Kymenlaaksossa keskiöön ja kustannuksia säästetään seuraavan neljän keinon avulla: 

1 kysyntä hallintaan --> kokonaiskysyntä laskee, kysyntä kohdistuu järkevämmin
- asiakasryhmittelyä hyödyntämällä
- tunnistamalla riskit ja ennakoimalla
- keskitetyllä asiakasohjauksella
- tukemalla asiakkaan omahoitoa

2 johdetaan asiakkuuksia --> poistetaan kokonaistaloudellisuuden vihollinen osaoptimointi
- asiakkuuksia johdetaan vertikaalisesti ja horisontaalisesti
- vastuu ja valta samassa paikassa

3 oikea-aikaisen ja tasoisten palvelumuotojen suunnitteluun --> odottaminen, pitkittäminen ja erikoispalvelut kallista
- digitaalinen palvelualusta
- uudet toimintatavat muotoillaan asiakkaalle arvoa tuottaviksi palvelukonsepteiksi
- sote-käytännöt ovat lähtökohtaisesti näyttöön perustuvia 

4 jatkuvan parantamisen kulttuurin vahvistamiseen --> hukka vähenee, arvoa tuottava tekeminen lisääntyy
- maakuntaan yhteismitallinen palautejärjestelmä ja jatkuvan parantamisen malli
- lean menetelmät käyttöön    

Läpäisevinä tekijöinä ovat integroitu asiakastieto ja kannustimet toimia asiakkaan kokonaisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti .

Yhteenveto

Asiakkuudet pitää nähdä, niitä on voitava seurata ja johtaa. Saamme lähitulevaisuudessa käyttöömme työvälineet joiden avulla voimme nähdä yksittäisen asiakkaan episodin kokonaiskustannukset ja tietoa interventioiden vaikutuksista. Tietoja kokoamalla ja jakamalla voimme puolestaan koordinoida palveluita järkevimmällä tavalla alun esimerkin polvipotilaalle, silmäsairaalle ja etenkin sille kymmenesosalle väestöstä joka käyttää runsaasti eri palveluita aiheuttaen 80 % kaikista kustannuksista.

300 päivää käyttöönottoon

Timo Ukkola, projektipäällikkö (SOTE ICT), Kymenlaakson Liitto

Kirjoittaessani tätä blogitekstiä on täsmälleen 300 päivää jäljellä Effica Lifecare -järjestelmän käyttöönottoon, joka tapahtuu 1.7.2018 eli samaan aikaan kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeilu aloitetaan maakunnassa. Ennen tätä päivämäärää on vielä paljon tekemistä ja Effica Lifecare on vain yksi osatekijä isossa kokonaisuudessa. Onneksi mukana on myös paljon kokeneita tekijöitä, joiden asiantuntemukseen minulla on hyvä luottamus. Tekemisen meininkiä tarvitaan, koska suurin osa työstä tehdään taustalla, jonka lopputulos on ainoastaan nähtävillä.

Tietojärjestelmää uudistettaessa ja toimintamalleja suunniteltaessa haluan nostaa esiin tietojärjestelmän tärkeimmän osan eli ihmiset, jotka ovat mukana suunnittelussa tai myöhemmin työskentelevät järjestelmää hyödyntäen. SOTE-kuntayhtymän valmistelun palvelukokonaisuuksien työryhmät ovat aloittaneet tärkeän työn, jonka perusteella toimintamallit rakennetaan uuteen yhteiseen koko maakunnan laajuiseen sote-tietojärjestelmään. Tietotekniikka valjastetaan tukemaan toimintamalleja ja palveluita, jotka suunnitellaan meitä kaikkia varten.

Toivon kaikille projektissa mukana oleville hyvää ja tahdikasta etenemistä. Yhteinen maali on asetettu ja kaikkia joukkueen jäseniä tarvitaan sen saavuttamiseen!

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Asiakkaan parhaaksi

Matti Ahola, tietohallintojohtaja Carea

Sote- ja maakuntauudistus ja sen yhteydessä kehittyvä lainsäädäntö antavat maakunnille ainutlaatuisen mahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamiseen ja kehittämiseen. Kymenlaaksolla on maakuntana useita etuja, mitkä kannattaa tässä yhteydessä hyödyntää täysimääräisesti. Emme ole kovin pieni, emmekä liian iso. Olemme oikean kokoinen maakunta järjestämään Sote-palvelut valtakunnallisestikin esimerkillisesti. Maakunnan juuret ovat historiassa koettujen muutosten kautta muovautuneet joustaviksi.  Ne sopivasti myötäilevät muutoksia, ja antavat meille aikaa tunnistaa muutoksen esille nostamat uudet mahdollisuudet. Meillä on nyt ainutkertainen mahdollisuus kehittää Sote-toimintaa ja asiakaspalvelua modernien Sote-tietojärjestelmien tukemana.
 
Merkittävä askel otetaan, kun maakunnan useat erilliset Sote-tietojärjestelmät päivitetään yhdeksi järjestelmäksi, muodostaen vireillä olevan uuden asiakastietolain hengen mukaisen maakunnan Sote-rekisterin. Tämän on suunniteltu tapahtuvan kesään 2018 mennessä, Kymenlaakson tavoitteleman valinnanvapauspilotin mahdollisesti alkaessa tuolloin.
 
Sote-tietojärjestelmien päivitys yhdeksi kokonaisuudeksi on jo itsessään erittäin merkittävä, tärkeä ja asiakaspalvelua merkittävästi parantava asia. Se kannattaa ja pitää tehdä nyt, riippumatta valinnanvapauspilotin tai Sote-uudistuksen aloituksesta. Asiakkaan näkökulmasta kiistattomana etuna on asiakastietolain periaatteiden ja tavoitteiden mukainen maakunnallinen, yhtenäinen Sote-tietojärjestelmä. Sen takia maakunnassa nyt ponnistellaan tuon yhden Sote-tietojärjestelmän tavoitteen eteen.

Mikään tietojärjestelmä ei itsessään kuitenkaan ratkaise asiakaspalvelun laatua ja asiakaskokemuksen onnistumista. Tarvitaan myös samanaikainen toiminnan kehittäminen. Sen takia maakunnassamme toteutetaan kokonaismuutoshanke niin, että palveluorganisaation valmistelussa Sote-palvelutuotannon ja asiakaspalvelun innovoimia Kymenlaakson Sote-toimintamalleja peilataan kokoajan Sote-tietojärjestelmäohjelmiston mahdollisuuksiin.

Tarkoitus on, että toiminnan kehittäminen ja uuden Sote-tietojärjestelmän käyttöönotto on jatkuvaa vuorovaikutusta toiminnan ja prosessien kehittämisen ja ICT:n antamien mahdollisuuksien välillä. Tämä on siis ainutkertainen mahdollisuus, ja se käytetään vastuullisesti kymenlaaksolaisten hyödyksi. Meillä on maakunnassa erinomaisia asiantuntijoita, sekä toiminnan kehittämisen, että ICT:n osalta. Kuljemme nyt määrätietoisesti yhdessä tavoitteeseen, kukin toinen toistaan tukien ja kannustaen.    
 

PUHUTAAN MAAKUNNAN MUUTTAMISESTA

Juha Kouvo, TE-toimiston johtaja

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat perinteisesti kuullun ymmärtämiskokeilla. Myös luetun ymmärtämistä testataan. Tuttu tilanne ympäri vuoden näin virkamiehenä. Kaikenlaista kuullun ja luetun ymmärtämistä pukkaa pitkin vuotta aina ministeriöistä saakka.

Kabinettiagendan implementointi starttasi diskurssilla fiskaalisesta devalvaatiosta globaalissa ja universaalissa kontekstissa objektina priorisoida kausaalisessa konjunktuurissa analogiset metaforat optimoiden faktat fiskaalisesta työllisyyden hoidosta.

Hallitusohjelman toimeenpano käynnistyi keskustelulla arvonlisäverojen korottamisesta ja työnantajamaksujen alentamisesta osana maailmanlaajuista taloudellista kokonaisuutta tavoitteena asettaa tärkeysjärjestykseen syyt ja seuraukset yhdenmukaistaen kielikuvat ja keskittyen tosiasioihin käytettävistä olevista määrärahoista työllisyyden hoidosta.

Siis, TÄH!? Vaikeuksia luetun ymmärtämisessä? Vaikka eri sanoin ja selvällä suomenkielellä oikein kahteen kertaan sanottu!

Vaikka kuinka pinnistelee niin joskus käy niin, että ymmärtää, mutta ei ymmärrä. Ymmärtää kyllä tekstin ja sen sisällön, mutta ymmärrys loppuu tekstin tarkoituksen kohdalla. Tai toisinpäin. Mitä silloin tapahtuu: jatkanko ikiaikaisia paikallisia perinteitä, keksinkö pyörän uudelleen vai toiminko vanhojen armeijaperinteiden mukaisesti eli järkähtämättä noudatan annettuja käskyjä pilkkuakaan muuttamatta?

Olemme nyt maakuntauudistuksessa ottaneet ensiaskeleita uuden toimintamallin suuntaan. Tuntuu että välillä kipitetään eteen, välillä harpotaan taakse. Jossain välissä otetaan vaihto- ja sivuaskeleitakin. Vaikka kehittämisessä ja muutosten läpiajamisessa ei edelleenkään pärjää sprintteri, niin alkaa olla aika päästä tarkastelemaan asioita todellisen tekemisen kautta. Jos aikatauluista aiotaan pitää kiinni. Tai siis kun.

Maakuntauudistukseen liittyvässä asiantuntijavalmistelussa tulevat jatkossa toivottavasti entistä vahvemmin nousemaan esiin faktat, joiden perusteella muutostarpeita niin toimintamalliin kuin resurssien toimintokohtaiseen jakautumiseenkin pääsee arvioimaan. Samalla toivottavasti aina vaan kauemmas väistyvät ennakkoasenteiden muokkaamat mielikuvat eli vaihtoehtoiset faktat päätösten tekemisessä.

Jatkossakin tarvitaan esimerkiksi osaavan työvoiman ja sitä tarvitsevien työnantajien kohtaamisessa avuksi kaikki käytettävissä olevat resurssit. Olemassa olevaa osaamista ei saa hukata, kun uusia toimijoita ja toimintatapoja haetaan aiempaa markkinalähtöisemmin. On sitä eletty ennenkin. Jatkossa tarvitaan myös entistä saumattomampaa palveluiden yhteispeliä esimerkiksi työvoiman palveluiden ja SOTE-palveluiden välille. Juuri tämän kaltaisiin konkreettisiin ratkaisuihin halutaan päästä käsiksi, kun maakunnan kasvupalveluita uudistetaan. Muutokset tehdään aluetta, sen asukkaita ja yrityksiä, ei hallintoa, valtapolitiikkaa tai virkamiehiä, varten!

Aika usein nousee erilaisissa asiakas- ja asukaskyselyissä esiin kritiikki tiedon kulkua ja avoimuutta kohtaan. Kun kääntää asian toisinpäin, niin ainakaan minä en voi välttyä siltä huomiolta, että kyllähän meistä jokainen saa nykyisin sekä tietoa että mielipiteensä kuuluville ihan eri tavalla kuin aiemmin. Näin on niin Kymenlaaksossa kuin sen ulkopuolellakin. Välineitä on jos jonkinlaisia ja mielipiteitä oikein kerätään asiasta kuin asiasta. Aina on jokin kysely menossa. Saa tietoa. Ja saa sanoa.

Lukiessasi tätä kirjoitusta tältä sivustolta sinulla on konkreettisesti käytössä yksi kanava saadaksesi sekä tietoa että kertoaksesi mielipiteesi palveluiden parantamiseksi Kymenlaaksossa. Näille sivuille on avoimesti kerätty maakuntauudistuksessa käytettävissä oleva aineisto. Kiitos maakuntauudistuksen kimpussa  puurtavien puolesta, että olet tämän välineen ottanut käyttöösi! Osana maakunnan kehittämistyötä puhutaan ja kirjoitetaan siis asioista. Ja kuunnellaan! Otetaan toinen huomioon. Eikä jätetä asioita puheiden tasolle vaan muutetaan niitä yhdessä. Parannetaan maakuntaamme. Ja eletään maakunnassa myös työelämän ulkopuolella. Ollaan ihmisiksi.

 

Marjut Kettusen Kärjessä blogi STM:n sivuilla



IkäOpastin-hankkeen projektipäällikkö Marjut Kettusen blogi STM:n sivuilla:


Asiakkaiden tarpeista uudenlaiseen asiakasohjaukseen

Kymenlaaksossa on käynnistynyt myös keskitetyn asiakasohjauksen kehittämishanke osana I&O-kärkihanketta. Kehittämisen edetessä olen useasti miettinyt, miten yhteinen ymmärrys asiakasohjauksesta luodaan ja miten erilaiset toimintakulttuurit vaikuttavat ajattelutapoihimme.

Miten yhteen sovitetaan tehokkuuteen ja kustannussäästöön liittyvät toiveet aitoon asiakaslähtöisyyteen? Pois oppiminen tuotantolähtöisestä organisaatiosta asiakkaiden tarpeista lähtevään vaikuttavaan toimintaan vaatii yhteistä oppimisprosessia.

Lue koko blogi


Sote-uudistuksessa haetaan tehokkuutta ja toimivia malleja hallituksen kärkihankkeiden kautta. Kymenlaaksossa osallistutaan
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa -kärkihankkeeseen. Sitä toteutetaan Kymenlaakson IkäOpastin-hankkeella, jossa kehitetään keskitettyä ikääntyvien asiakas- ja palveluohjausmallia koko maakuntaan.

Katsaus sote-valmisteluun

Annikki Niiranen
Sote-projektijohtaja

Sote-uudistus on Suomen historian suurin hallinnon uudistus. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä Kymenlaaksossa on maakunta.

Viime vuoden aikana maakunnallinen SOTE Projektiryhmä on kartoittanut Kymenlaakson palvelujen nykytilan. Parhaillaan menossa on esivalmisteluvaihe, jonka aikana suunnitellaan tulevaisuuden palvelujen tuottamisen rakenne. Tavoitteena on siirtää painopiste raskaammista kevyempiin ja korjaavasta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Valmistelutyötä tehdään kolmessa elämäkaareen perustuvassa kohderyhmässä: Lasten ja nuorten palvelut, Aikuisten palvelut ja Ikääntyneiden palvelut.

Valtakunnallisesta näkökulmasta sote-uudistuksessa eletään merkittäviä hetkiä. Hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksesta sekä niihin liittyvistä muista lakiesityksistä annettiin eduskunnalle 2.3.2017.

Valinnanvapautta koskeva esitys on lausuntokierroksella ja lausuntoaikaa 28.3.2017 saakka. Yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiirien johtajat ovat esittäneet huolestuneisuutensa uudistuksen aikataulusta valinnanvapautta koskien. Tämä sama huoli tuli esille myös ministeri Rehulan ja sairaanhoitopiirien johtajien tapaamisessa viime viikolla. Jaan saman huolen ja mielestäni Sipilän hallituksen kesällä 2015 julkaisema tiekartta olisi ollut varsin oikeanlainen etenemistapa. Sen mukaan ensin valmisteltaisiin sote-uudistus, tämän jälkeen monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen ja viimeisenä valinnan vapauden laajentaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käsittelyssä kaksi poikkeuslupahakemusta Kymenlaaksosta: Kouvolan akuuttilääketieteen päivystys sekä rakennuslupa Ratamo-keskukselle ja Kymenlaakson keskussairaalan uudisrakentamiselle ja peruskorjaukselle. Nämä päätökset tulevat kevään aikana, ja osaltaan viitoittavat sote-palvelurakennetta Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson sote-työskentely jatkuu suunnitelman mukaan. Työryhmät valmistelevat tulevia palveluketjuja ja palvelujen kokonaisuuksia. Työn tulee olla valmista huhtikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen maakunnan sote-projektiryhmä kokoaa esitykset ja tekee niiden pohjalta ehdotuksen uudeksi palvelutarjoomaksi ja palvelurakenteeksi Kymenlaaksossa.

Työryhmien esitykset toimivat myös pohjana maakunnan palvelujen järjestämisen suunnittelussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) valmistelee järjestäjän käsikirjaa, joka ilmestyy toukokuussa. Tämä yleinen järjestämisen työkirja täydentyy maakunnallisilla tehtävillä ja määräyksillä – näin saamme järjestäjän käyttöön monituottajamallissa tarvittavan ohjausjärjestelmän, jolla voimme varmistaa kaikkien tuottajien toimimisen yhteisesti sovitulla tavalla ja turvata palvelujen saumattomuuden asiakkaille ja potilaille.

Valmisteluaikataulu on tiukka. Kevään aikana meillä tulee olla kuvattuna konkreettisesti, miten siirrämme palvelutarjonnan painopistettä peruspalveluihin, miten lisäämme digitaalisia palveluita ja miten parannamme tuottavuutta ja leikkaamme kustannuksia niin, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut jonottamatta turhaan.

 

  • 1
  • 2
Tilaa RSS-syöte
Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

KYMENLAAKSON LIITTO

PL 35, 48601 KOTKA
Karhulantie 36 B
Toimisto on avoinna arkisin
Ma-Pe klo 9-15

MUUTOSTOIMISTO

Karhulantie 30,2krs
48600 KOTKA